Jääkauden jälkeen Skandinavian peitti paljas mineraalimaa. Vuosituhansien saatossa kasvit ja pieneliöt sitoivat ilmakehästä hiiltä, happea, typpeä ja vetyä. Syntyi metsä. Metsä on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ilmakehän kanssa. Metsä ottaa ja metsä antaa. Asiaa voidaan tutkia mittaamalla metsän ja ilmakehän välistä kaasumaisten aineiden vaihtoa. Metsäntutkija Janne Korhosen opastuksella tutustumme miten tätä silmin näkymätöntä kaasumaisten aineiden vaihtoa voidaan mitata, sekä pohdimme mitä mittaukset meille kertovat ja mitä eivät.
Työpajan toisen osan vetäjänä on Kourosh Kabiri, iranilainen metsätutkija, joka on erikoistunut puun rakenteellisen säännönmukaisuuteen. Puun ainoa osa, josta voidaan tutkia sen kasvua, on puun runko, jonka arkistossa puun elämä säilyy näkyvänänä jälkenä. Oksat, neulaset ja lehdet kuolevat, putoavat ja maatuvat, puun runko rekisteröi kasvun. Vuosirenkaista on luettavissa paljon tietoa puun ympäristöstä. Työpajassa tutustumme puiden kasvurenkaisiin ja opettelemme lukemaan niiden sisältämää tietoa paikan ja ajan muutoksesta.
Kourosh Kabiri is Iranian forest scientist that has background studies in forestry in Iran (Agricultural University of Gorgan and University of Tehran). Currently he lives in Finland and is a member of the Forest Ecophysiology group at University of Helsinki where he is studying the structural regularities in Scots pine in Hyytiälä Research Station.
Janne Korhonen is an atmospheric scientist, working as a doctoral student at Department of Forest Sciences at University of Helsinki. His main research interest is transport of organic and nitrogen compounds inside forest, as well as between forests and the atmosphere. In addition to research, Janne is working on Climate Whirl concept, focusing on intersection between science and arts, popularization of science and science education.